Laturi autoosi

Dynamo tai laturi tuottaa tarvittavan sähkövirran autoon. Vielä muutama vuosi sitten autossa sähköä kuluttavien laitteiden määrä oli suhteellisen pieni: valot, sytytys, käynnistysmoottori, torvi ja radio olivat ainoat, jotka tarvitsivat sähköenergiaa. Tämä on muuttunut huomattavasti. Lisääntyneet vaatimukset ovat johtaneet muutoksiin laturin rakenteessa.

Laturin rakenne

Laturi koostuu

• roottorista
• staattorista
• kotelosta
• liukurenkaasta
• laakerista
• voimasiirrosta

Roottori on pyörivä akseli, jossa on kolme tai neljä kelaa. Se saa voimansa staattorin sisällä olevalta hihnapyörältä, jossa on myös kupariset kelat. Molemmat komponentit synnyttävät magneettikenttiä. Kilpailevat kentät tuottavat sähköä, joka kehittyy roottorissa ja joka siirtyy kupari renkaalle. Kaksi hiiliharjaa jauhaa sitä vastaan, ottaen vastaan elektronit. Hiiliharjat, joita kutsutaan myös hiiliksi siirtävät sähkön diodeille, josta se on auton sähköverkon saatavilla. Sähkö siirtyy lopulta kahta kaapelia pitkin autoon.

Laturin vikoja

Hiiliharjat ovat tyypilliset laturin kuluvat osat. Ne kiinnitetään yhdellä ruuvilla. Hiiliharja on helppo vaihtaa ja ne ovat edullisia. Hiilien kulumisen huomaa siitä, että laturin suorituskyky laskee. Lisäksi kupari rengas kuluu hiiliharjojen jatkuvan hionnan alaisena. Sen korvaaminen on monimutkaisempaa.
Laakerit ovat myös kulutukselle alttiita laturin komponentteja. Niiden kulumisen voi kuulla helisevästä äänestä. Laakerit voidaan vaihtaa, vaikka se on erittäin monimutkainen operaatio eikä yleensä kannata.
Jos staattorin kelat tai roottori palavat, laturi ei ole enää korjattavissa ja se on vaihdettava.

Muuttuneet vaatimukset

Aiemmin laturin tuli tuottaa vain 6 volttia. Myöhemmin 12V laturit tulivat standardiksi henkilöautoissa. Moderneissa ja viihtyisissä autoissa on nykyään huomattavasti enemmän sähkön kuluttajia, kuten:

• anturit
• penkinlämmittimet
• ohjauspyörän lämmitys
• lämmitetyt sivupeilit
• navigointilaitteet
• viihdejärjestelmä

ja paljon muuta. Latureiden on tuotettava suurempi jännite. Tällä hetkellä 14,4 V on uusi standardi. Trendi jatkaa kehittymistä.

Rakenteellisia muutoksia

Lisääntyneisiin vaatimuksiin ei pitäisi vastata vain suurempia latureita valmistamalla, jotka lisäävät tarpeettomasti auton painoa ja hintaa. Sen sijaan laturi tehdään siten, että se pyörii nopeammin. Tämä johtaa laakereiden suurempaan kulumiseen. Tästä syystä laturit eivät enää saa voimaansa kiilahihnalta. Standardi laturin voimansiirto koostuu nykyään:

• litteistä hihnoista
• laturin hihnapyörän vapaakytkimestä
• hihnankiristimestä

Laturin hihnapyörän vapaakytkin mahdollistaa sen, että laturin akselin kiihtyy vain yhteen suuntaan. Kuormituksen muuttuessa se voi jatkaa pyörimistä. Se ei hidastu ja laakerit säästyvät. Tämä tekee modernista laturista yhtä kestävän vaikka sen suorituskyky on parempi.

Laturin käyttöikä

100,000 kilometrin jälkeen laturi alkaa vähitellen kulua. Laturit voidaan usein korjata ensimmäisten kulumisen merkkien ilmaantuessa vaihtamalla hiilet uusiin. Jos laakerit ja liukurenkaat hajoavat, korjaus on yleensä kalliimpaa kuin uuden laturin ostaminen.

Uuden laturin kustannukset

Uuden laturin hinnat merkkivalmistajalta alkavat n. 150 eurosta. Pääsääntöisesti halvemmilla latureilla on lyhyempi käyttöikä. Uusi laturi on varustettu uusilla hiilillä, uusilla diodeilla sekä uudella laturin hihnapyörän vapaakytkimellä, jolloin voit ratkaista kaikki tämän osa-alueen ongelmat helposti. Vanhan laturin monimutkainen purkaminen ja korjaaminen eivät siten ole kannattavia.